NUUP KANGERLUANUT NUNAP ASSINGI
1: 40 000 NUNAP ASSINGI
Nunap assingi arfiniliupput, Nuup Kangerlua, Ameralik-lu imarisaralugit. Nunap assingi tamarmik 27 km x 35-imik siorartutigisoq uuttuutimik ima millisitaavoq 1:40 000. Imannak isumaqarluni, kilometeri ataaseq nunap assingani 2,5 cm-imiiterimik uuttorneqarsinnaalluni.
Nunap assingi ima ilusilersugaapput inunnit GPS aammalu pujorsiutit sillimatitut atorlugit, aqqutini nalunngeriikkanut, nutaanullu sumiissusersiutitut atorneqarsinnaallutik. Ukua nunap assingi Nuup qanigisaanni nunap assingini eqqorluarnerpaaput, nunallu assingi pisoqaanernit pitsanngorsarneqarnikuullutik. Ukua nunap assingi piniarnermi, qamuteralannik angalanerni, angalaarnerni, ilaqutariittullu angalanerni atorluarneqarsinnaallutik.
Nunap assingi manissutut, plakatitut, peqitikkatullu pissarsiarineqarsinnaapput. Nunap assingi peqiternikut masannaveequtilimmik puullit pisiassaapput.
Nunap assingi pillugit uani atuarsinnaavutit.
- Nunap assinga 1 - Nuuk
- Nunap assinga 2 - Qooqqut
- Nunap assinga 3 - Ameralla
- Nunap assinga 4 - Akiata Kangia
- Nunap assinga 5 - Qoornoq
- Nunap assinga 6 - Kapisillit
Nunap assinga nittartakkakkut Kalaallit Nunaannilu pisiniarfinni pisiarineqarsinnaapput.
Akisussaaqataanginnermik nalunaarut. Nunap assingi imaanit silaannaanniillu sumiissusersiutissatut atugassiaangillat. Paasissutissat eqqortut saqqummiunniarpagut, kisiannili nunap assingi Nuup Kangerluanut tunngasut atornerisigut kingunerlunnernut akisussaaffimmik tiguseqataasinnaangilagut.
Piginnittussaatitaaneq. Nuup Kangerluanut nunap assingi nittartakkamiilluunniit assit assilillugit suliarineqaqqinnerinut, agguaassisoqaqqusaangilaq, piginnittumit akuersissummik allaqqasumik pitinnani. © M T Hutchison 2020 Piginnittuutitatut inniminnigaapput.