SUMIIFFIIT IMA NUNAP ASSINGINI SUMIISSUSER-SIORNEQASSAPPUT
Nunap assingini sumiissusersiuutit marluk atorneqarput, tassa allorniusat tukimukartut sanimukartullu, nunallu akornanni malittarisat meteri atorlugu uuttuut UTM-system. Taakku atorlugit sumiiffiit nunap assingini nassuiarneqarsinnaallutik. Umiatortut pilot-illu allorniusat tukimukartut sanimukartullu atortarpaat. UTM system malillugu sumiissusersiutit iluaqutaaput, sumiissusersiutit meterit atorlugit sumiiffiit ungasissusaat uuttortarneqarsinnaammata.
UTM system atorneqarnerat iluaqutissartaraa sumiiffiit qanoq ungasitsiginerat missingersornerat eqqoruminarmat. Allorniusat tukimukartut sanimukartullu ikiueqqaarniarnerni atorluarneqarsinnaaput ajunaalernermi kalerriinermut atorneqarsinnaammata.
Allorniusat tukimukartut / sanimukartutm
Allorniusat tukimukartut sanimukartullu nunap assingini tamani atorneqarput qernertunik titarnilersukkani. Titarnerit naapiffianni allorniusat tukimukartut minutsinik sisamanik nalunaarsoqqapput, allorniusallu sanimukartut minutsinik marlunnik nalunaarsoqqallutik. Gradip ataatsip 60 minutsinik naleqarpoq. Sumiiffiit nalunaarsoqqaneri allorniusat tukimunartut sanimukartullu imannak nunap assingini nalunaarsoqqasinnaapput:
- Nunap assinga 1 – Nuuk. Ukkusissat qaarpiaa allorniusat tukimukartuni uaniippoq 51°38.5’W taavalu allorniusat sanikumartuni uaniilluni 64°09.9’N
- Nunap assinga 2 – Qooqqut. Itisoq qaarpiaa allorniusat tukimukartuni uaniippoq 51°12.1’W taavalu allorniusat sanikumartuni uaniilluni 64°16.2’N
- Nunap assinga 3 – Ameralla. Aqajamernit Qulaat qaarpiaa allorniusat tukimukartuni uaniippoq 50°37.1’W taavalu allorniusat sanikumartuni uaniilluni 64°17.4’N
- Nunap assinga 4 – Akiata Kangia. Qaarusuup Qaqqaa qaarpiaa allorniusat tukimukartuni uaniippoq 51°22.2’W taavalu allorniusat sanikumartuni uaniilluni 64°23.5’N
- Nunap assinga 5 – Qoornoq. Kangersuaq qaarpiaa allorniusat tukimukartuni uaniippoq 50°53.1’W taavalu allorniusat sanikumartuni uaniilluni 64°35.0’N
- Nunap assinga 6 – Kapisillit. Kiinaasaq qaarpiaa allorniusat tukimukartuni uaniippoq 50°30.9’W taavalu allorniusat sanikumartuni uaniilluni 64°27.2’N
UTM-system
UTM-systemi nunap assingini ungaluusani qasertut taartuni takuneqarsinnaapput, naleqqat kilometeri ataatsimik angissusilikkani. Imannak atillit UTM22N. Naleqqat qulaanerlermi ataanerlermilu allassimasut kangimoortuupput. Naleqqat saamerlermi talerperlermilu allaqqasut avannamoortuupput. UTM atorlugu sumiiffimmik nalunaarnermi kangimoortut taaneqaqqaartarput. Atuaruminarneruniassammata kisitsisit amerlanersaat naalisarneqartarput kilometerikkaartunngorlugit 0 kingulliit pingasut peernerisigut (meterisut nalillit). Kangimoortuni avannamoortunilu kisitsisit marluk siulliit naalisarneqartarput. UTM atorlugu sumiissusersiutit nunap assingini teqeqquni tamani allattorsimapput. Assersuutsitut ’45’, teqeqqumi naqqarlermiittumi allaqqasoq naalisagaavoq kangimoortumit 445000, taavalu ’22’, teqeqqumi saamerlermi allaqqasoq naalisagaavoq avannamoortumit 7122000.
Nunap assingini UTM system atorlugu sumiissusersiutit ima allaqqasinnaapput:
- Nunap assinga 1 – Nuuk. Ukkusissat qaarpiaa uaniippoq (468 800, 7 115 400)
- Nunap assinga 2 – Qooqqut. Itisoq qaarpiaa uaniippoq (490 200, 7 127 150)
- Nunap assinga 3 – Ameralla. Aqajamernit Qulaat qaarpiaa uaniippoq (518 500, 7 129 400)
- Nunap assinga 4 – Akiata Kangia. Qaarusuup Qaqqaa qaarpiaa uaniippoq (482 150, 7 140 700)
- Nunap assinga 5 – Qoornoq. Kangersuaq qaarpiaa uaniippoq (505 500, 7 162 000)
- Nunap assinga 6 – Kapisillit. Kiinaasaq qaarpiaa uaniippoq (523 350, 7 147 700)
SIUNNERSUUTIT IMA PAASISINNAAVATIT
UTM malillugu sumiissusersiorneq
Nunap assingi UTM22N system malillugu kujammiit avammut nalunaarsoqqapput. Taakku eqqortumik nalunaarsoqqapput soorlu allorniusat tukimukartut sanimukartullu maleqqissaarlugit.
Killilersoqqaneri sumiissusersiornermi sammiviit malippai, sammiviit avammut, kangimut, kujammut kitaanullu assigisaanillu nassuiarneqarsinnaallutik. Nunap assinganiittoq pujorsiut assinga malillugu inuit sumiissusersiorsinnaaput, sammivik aaliangerneqarsinnaalluni.
Pujorsiutikkut avannmmut tikkuussisoq malillugu sumiissusersiorneq
Pujorsiutip assinga malillugu avannamut tikkuussisoq sammivik agguaqatigiissillugu eqqortoq takutippaa. Avannammut pujorsiut malillugu sammivik sumiiffinnii assigiingitsuni nikingalaartarpoq, piffissallu ingerlanerani nikilaarsinnaasarluni. Nuup eqqarisaani pujorsiutit atorlugit avannamut sammivik allorniusat nalunaarsorneqarnikuusunit nikingasinnaavoq. 2020-imi taanna uutortarneqarmat allorniusat nalunaarsorneqarnikut avannamut sammivik 26 gradenik kitaanut nikingasimavoq. Taanna imannak paasisassaalluni, sammivik pujorsiut atorlugit aaliangerneqarsimappat, allorniusat nalunaarsoqqasut 26 gradenik ilanngarneqassasoq, gradit atorlugit pujorsiummik sumiissusersineqassappat. Assersuutigalugu pujorsiut atorlugu samminik 270° allorniusat nalunaarsoqqasut malissagaanni 244°-inut nunap assingani naleqassooq.
Akuersaakkanut naleqquttumik sumiissusersiussagaanni nunap assinga atorlugu pujorsiut paarisartagaq atorneqarsinnaavoq, avannamut sammivik allornerit nalunaarsoqqasut pujorsiullu tikkuussineranut nikisilaarlugu, taakku nikinganerat aaqqinniarlugu.
Pujorsiummik Qalasersuup inissisimanera piffissap ingerlanerani nikilaarsinnaasarpoq. Nunap assinga malillugu Qalasersuup inissisimanera kangimut nikissimavoq, allornerit nalunaarsoqqasut avannamoortut qanillineralugit 22 minutsinik (0,37 grader) ukiut tamaasalu nikilaartarluni. Piffissap aaliangersimasup iluani sumiiffinni avannamut sammivik uuttortarneqarnera kingulleq Internetsimi nalunaarsoqqasut atornissaat innersuunneqarpoq. Sammiviit nalunaarutigigaangakkit pingaaruteqarluinnarpoq sammiviit atii atortassagitit (soorlu kitaanut) imaluunniit kisitsisit (soorlu ‘270’) taakkulu naqissuserlugit pujorsiummeernersut imaluunniit allornerit nalunaarsoqqasut atorneqarnersut, inuit nalunaarfigisatit sorliit atorneritit paasisinnaaniassammassuk.
Innat ilaat kajungerinikkaasarput. Pujorsiutit nunamut qanitsillugu nikippat, innap kajungerisuuneranik oqaatiginnissinnaavoq, taamaattoqartillugulu pujorsiutit mianersortumik atorneqarnissaat innersuussutigineqarluni.